Hautausjuhlan ohjelma tuntuu omaisesta usein raskaalta suunniteltavalta, koska päätöksiä on paljon ja aikaa niihin on vähän. Hyvin laadittu hautausjuhlan ohjelma vähentää kuitenkin kuormaa. Kun järjestys, puhujat ja musiikki on sovittu etukäteen, omaisilla jää tilaisuudessa tilaa surra ja kohdata toisensa.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä osista siunaustilaisuus ja muistotilaisuus tavallisesti koostuvat. Lisäksi kerrotaan, kuinka paljon aikaa valmisteluihin kannattaa varata ja mitkä yksityiskohdat jäävät kiireessä useimmiten huomaamatta.
Mistä hautausjuhla koostuu Suomessa
Suomalainen hautausjuhla on käytännössä kaksi tilaisuutta. Ensin pidetään siunaustilaisuus kirkossa, siunauskappelissa tai krematorion yhteydessä, ja sen jälkeen muistotilaisuus seurakuntasalissa, ravintolassa tai kotona. Arkkuhautauksessa arkku kannetaan yleensä siunauksen jälkeen suoraan haudalle. Tuhkauksessa uurna lasketaan hautaan vasta viikkojen päästä, usein pienemmällä joukolla.
Suurin osa suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, joten tavallisin runko on luterilainen siunaus. Seurakunta osoittaa papin ja kanttorin, ja kirkkoon kuuluvalle vainajalle kirkko sekä seurakunnan palvelut ovat maksuttomia. Hautaustoimisto hoitaa vainajan kuljetuksen, arkkuun laiton ja aikataulun sovittamisen seurakunnan kanssa. Kukat omaisten puolesta tilataan kukkakaupasta.
Hautausjuhlan ohjelma vaihe vaiheelta
Luterilainen siunaustilaisuus kestää tavallisesti 30–45 minuuttia. Tyypillinen järjestys on seuraava:
– Alkusoitto ja alkuvirsi – kanttori soittaa, kun saattoväki on istunut.
– Alkusiunaus, rukous ja raamatunluku – pappi johtaa ja pitää lyhyen muistopuheen.
– Siunaaminen – pappi siunaa vainajan ja heittää hiekkaa kolmesti arkun kannelle.
– Kukkalaitteiden lasku – lähimmät omaiset ensin, muut sen jälkeen, ja lyhyt muistosanat saa lukea ääneen.
– Loppuvirsi ja loppusoitto – sitten saattue lähtee haudalle tai muistotilaisuuteen.
Virsien valinnassa kanttori auttaa mielellään. Usein valitaan esimerkiksi ”Ystävä sä lapsien” tai ”Maa on niin kaunis”, mutta vainajan omat mieltymykset menevät perinteen edelle. Muusta musiikista, kuten Finlandia-hymnistä, iskelmästä tai soololaulusta, sovitaan papin ja kanttorin kanssa etukäteen. Kirkossa kaikki ei käy, siunauskappelissa useampi asia. Tarkemmin virsien valinnasta kerrotaan artikkelissa siunaustilaisuuden virsivalikoimasta.
Muistotilaisuus kestää yleensä 2–3 tuntia. Sen tavallinen kulku on tämä: omaisen tervetuliaissanat, ruokailu, adressien ja surunvalittelujen lukeminen, muistelupuheenvuorot, mahdollinen musiikki tai runo, kahvi ja voileipäkakku tai pulla sekä lopuksi kiitos läsnäolosta. Pappi pitää usein lyhyen hartaushetken, jos hän jää tilaisuuteen.
Aikataulu: milloin mikäkin päätetään
Hautajaiset pidetään Suomessa yleensä 2–4 viikon kuluttua kuolemasta. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella ja Turussa, lauantaiaikoja voi joutua odottamaan pidempään. Siksi päivä ja kellonaika sovitaan seurakunnan kanssa ensimmäisenä, usein jo ensimmäisessä tapaamisessa hautaustoimistossa.
Ammattilainen etenee tässä järjestyksessä. Ensin varataan siunausaika ja muistotilaisuuden tila. Sitten tavataan pappi, tavallisesti viikkoa tai kahta ennen tilaisuutta, ja kerrotaan vainajan elämästä. Samalla sovitaan virret. Pitopalvelu ja vieraiden määrä lyödään lukkoon noin viikkoa ennen. Ohjelmalehtinen menee painoon 3–5 päivää ennen tilaisuutta.
Pitopalvelun ruokailu maksaa tavallisesti 25–45 € henkeä kohden. Kirkkoon kuulumattoman vainajan siunaukseen ja seurakuntasalin käyttöön voi tulla erillisiä maksuja, jotka vaihtelevat seurakunnittain. Seurakuntasalin vuokra on tyypillisesti 100–400 €. Vierailevalle muusikolle kannattaa varata 150–300 €. Käytännön vinkkejä tarjoilun suunnitteluun löytyy artikkelista muistotilaisuuden suunnittelusta pitopalvelun kanssa.
Kun luterilainen runko ei sovi
Kaikki eivät halua tai voi noudattaa edellä kuvattua kaavaa. Ortodoksisessa hautauksessa toimitus on pidempi ja laulettu, arkku on usein avoinna, ja muistotilaisuuden yhteydessä voidaan toimittaa panihida. Muslimi- ja juutalaisessa perinteessä hautaus pyritään järjestämään hyvin nopeasti, joskus jo 1–3 vuorokauden kuluessa. Silloin ohjelma rakennetaan yhteisön ohjeiden mukaan eikä viikkojen valmistelulla.
Uskonnottomassa tilaisuudessa papin tilalla on siviilipuhuja, omainen tai ystävä, ja ohjelman saa koota vapaasti. Moni kaipaa silti rakennetta: alkumusiikki, muistopuhe, hiljainen hetki, kukkien lasku ja loppumusiikki toimivat ilman uskonnollista sisältöä. Järjestelyistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa siviilihautauksesta uskonnottomille.
Poikkeus on myös pieni tilaisuus. Jos saattoväkeä on alle 15 henkeä, erillinen muistotilaisuus voidaan jättää pois ja kahvit juoda siunauskappelin yhteydessä. Tämä on aivan hyväksyttävä ratkaisu, eikä sitä tarvitse selitellä.
Yleisimmät virheet ohjelman valmistelussa
Puheenvuoroja ei sovita etukäteen. Muistotilaisuudessa sukulaiset haluavat usein sanoa jotain, ja kolmesta suunnitellusta puheesta tulee kahdeksan. Hyvä käytäntö on nimetä yksi omainen juontajaksi, joka tietää puhujat ja heidän järjestyksensä. Viiden minuutin ohjeellinen pituus kannattaa kertoa puhujille ystävällisesti etukäteen.
Adressit luetaan kaikki. Kolmekymmentä adressia kestää ääneen luettuna helposti 20 minuuttia. Moni perhe lukee vain lähimpien adressit ja mainitsee muut yhteisesti: ”Lisäksi olemme saaneet surunvalitteluja monilta ystäviltä ja työtovereilta.”
Ohjelmalehtinen tehdään viimeisenä iltana. Kiireessä virsinumeroon tai vainajan syntymävuoteen jää virhe, joka jää kaikkien muistiin. Ohjelma kannattaa tarkistuttaa kanttorilla ennen painoon lähettämistä. Painettu lehtinen maksaa 1–3 € kappaleelta.
Käytännön esimerkki ohjelman rakentamisesta
Tyypillinen tilanne on tällainen: iäkäs isä kuolee Jyväskylässä, ja lapset asuvat Helsingissä ja Oulussa. Ensimmäinen tapaaminen hoidetaan hautaustoimistossa, ja muut asiat sovitaan puhelimessa ja sähköpostilla. Yksi sisaruksista ottaa vastuun seurakunnasta ja musiikista, toinen pitopalvelusta ja vieraslistasta. Kun vastuut jaetaan selkeästi, päällekkäisiä päätöksiä ja riitoja syntyy vähemmän.
Isän harrastus, esimerkiksi kuorolaulu tai metsästys, voi näkyä ohjelmassa pieninä asioina: kuoron entiset laulutoverit laulavat yhden laulun, ja muistopöydällä on valokuva ja kynttilä. Nämä yksityiskohdat jäävät saattoväen mieleen enemmän kuin kattaukset.
UKK
Kuka päättää hautausjuhlan ohjelmasta?
Omaiset päättävät ohjelmasta yhdessä papin tai siviilipuhujan kanssa. Kirkollisessa siunauksessa kaava on osin vakiintunut, mutta musiikkiin, puheisiin ja muistotilaisuuden kulkuun omaiset voivat vaikuttaa vapaasti.
Kuinka pitkä muistotilaisuuden pitäisi olla?
Tavallisesti 2–3 tuntia. Alle 20 hengen tilaisuus kestää usein noin 1,5 tuntia. Yli sadan vieraan juhla voi venyä pidemmäksi, jos puheenvuoroja on paljon.
Voiko hautausjuhlassa soittaa muuta kuin virsiä?
Voi. Kirkossa muusta musiikista sovitaan kanttorin ja papin kanssa. Siunauskappelissa ja muistotilaisuudessa valinnanvapaus on laajempi, ja äänitettyäkin musiikkia voidaan käyttää.
Viimeinen vinkki ohjelman laatijalle
Kirjoita ohjelma yhdelle A4-sivulle ja anna kopio papille, kanttorille, juontajalle ja pitopalvelulle. Kun jokainen tietää oman osuutensa, omaisen ei tarvitse tilaisuuden aikana ratkoa käytännön asioita. Surulle jää tilaa myös hautajaisten jälkeen. Jos se tuntuu liian raskaalta kantaa yksin, seurakuntien sururyhmät ja MIELI ry:n kriisipuhelin ovat avoinna kaikille, myös kirkkoon kuulumattomille.