Kun läheinen kuolee ulkomailla matkalla, omaiset joutuvat tekemään ensimmäiset päätökset usein vieraalla kielellä, toisella aikavyöhykkeellä ja keskellä sokkia. Tämä artikkeli käy läpi, mitä kuolema ulkomailla tarkoittaa käytännössä: keneen otetaan yhteyttä ensimmäisenä, missä järjestyksessä ja mitkä päätökset voi turvallisesti jättää seuraaviin päiviin. Kun yhteydenotot tehdään oikeassa järjestyksessä, säästyy aikaa, rahaa ja ylimääräistä kuormitusta.
Tilanne on usein kaksijakoinen. Matkaseura on paikan päällä ja hoitaa asioita paikallisten viranomaisten kanssa, ja Suomessa olevat omaiset yrittävät saada tietoa puhelimitse. Kummassakin päässä voi toimia heti, kun tietää mistä aloittaa.
Kuolema ulkomailla – ensimmäiset tunnit paikan päällä
Jos kuolema tapahtuu sairaalassa, hoitohenkilökunta ilmoittaa siitä paikallisille viranomaisille ja laatii kuolinilmoituksen. Jos se tapahtuu hotellissa, rannalla tai liikenteessä, paikalle kutsutaan hätänumerosta poliisi ja ambulanssi. EU-maissa hätänumero on 112.
Poliisi saattaa määrätä ruumiinavauksen, varsinkin jos kuolinsyy on epäselvä tai kyse on onnettomuudesta. Tämä voi viivästyttää vainajan luovuttamista useilla päivillä, eikä omaisilla ole asiaan juurikaan vaikutusvaltaa. Kokenut matkavakuutuksen avustaja tai hautaustoimisto osaa kuitenkin kysyä, milloin vainaja vapautetaan ja kuka antaa tarvittavat asiakirjat.
Matkaseuralaisen kannattaa pyytää kirjallisesti sairaalan tai poliisin yhteystiedot, asian viitenumero sekä tieto siitä, missä vainajaa säilytetään. Näitä kysytään jokaisessa seuraavassa vaiheessa.
Ensimmäiset yhteydenotot oikeassa järjestyksessä
Moni soittaa ensimmäisenä Suomeen sukulaisille. Se on inhimillistä, mutta käytännön asiat etenevät nopeimmin, kun ensimmäiset puhelut menevät niille tahoille, jotka voivat toimia heti:
1. Matkavakuutuksen hätäpalvelu – numero löytyy vakuutuskortista, vakuutusyhtiön sovelluksesta tai luottokortin matkavakuutuksen ehdoista. Palvelu päivystää ympäri vuorokauden.
2. Ulkoministeriön konsulipäivystys – numero +358 9 1605 5555 palvelee ympäri vuorokauden, jos lähetystöä ei tavoiteta.
3. Matkanjärjestäjän paikallisopas – jos kyse on pakettimatkasta, oppaalla on usein valmiit yhteydet paikallisiin viranomaisiin ja tulkkeihin.
4. Suomalainen hautaustoimisto – mukaan heti, kun tiedetään, tuodaanko vainaja Suomeen arkussa vai tuhkattuna.
5. Lähiomaiset – jos he eivät vielä tiedä tapahtuneesta.
Matkavakuutuksen hätäpalvelu on usein tärkein yksittäinen yhteydenotto. Jos vakuutus kattaa vainajan kotiinkuljetuksen, vakuutusyhtiö tilaa kansainvälisen kuljetusyrityksen ja hoitaa paikallisen paperityön. Ilman vakuutusyhtiön ennakkohyväksyntää omaiset saattavat sitoutua kuluihin, joita ei myöhemmin korvata.
Mitä lähetystö tekee – ja mitä ei
Suomen edustusto ulkomailla neuvoo omaisia, auttaa yhteydenpidossa paikallisiin viranomaisiin ja välittää tiedon kuolemasta Digi- ja väestötietovirastolle. Lähetystö voi myös kertoa paikallisista hautaustoimistoista ja tulkeista.
Lähetystö ei kuitenkaan maksa kotiinkuljetusta eikä järjestä sitä omaisten puolesta. Tämä yllättää monet. Kulut jäävät matkavakuutuksen tai kuolinpesän maksettaviksi, ja ulkoministeriö toimii lähinnä neuvojana ja välittäjänä.
Vainajan kotiinkuljetus vai hautaus kohdemaassa
Omaisten ensimmäinen varsinainen päätös koskee hautauksen paikkaa. Vaihtoehtoja on kolme: vainaja tuodaan Suomeen arkussa, vainaja tuhkataan kohdemaassa ja uurna tuodaan kotiin, tai hautaus järjestetään kohdemaassa.
Arkussa kuljettaminen edellyttää yleensä vainajan säilöntää, sinkillä vuorattua kuljetusarkkua ja useita asiakirjoja, kuten kuolintodistuksen ja kuljetusluvan. Prosessista ja sen vaiheista kerrotaan tarkemmin artikkelissa vainajan kuljetuksesta ulkomailta Suomeen. Kustannukset vaihtelevat kohdemaan mukaan: Etelä-Euroopasta kuljetus maksaa tyypillisesti 4 000-8 000 €, kaukokohteista, kuten Thaimaasta, selvästi enemmän.
Tuhkaus kohdemaassa on usein huomattavasti edullisempi, ja uurnan voi tuoda Suomeen lentokoneessa omaisen mukana, kun asiakirjat ovat kunnossa. Ratkaisu ei kuitenkaan sovi kaikille. Esimerkiksi ortodoksisessa perinteessä arkkuhautausta pidetään lähtökohtana, ja muslimiperheissä hautaus pyritään järjestämään mahdollisimman nopeasti, jolloin hautaus kohdemaassa voi olla luontevin vaihtoehto.
Poikkeus koskee myös kohdemaiden omia sääntöjä. Monissa lämpimissä maissa vainaja on haudattava, tuhkattava tai säilöttävä hyvin nopeasti, joskus 1-3 vuorokauden kuluessa. Silloin päätös on tehtävä nopeammin kuin omaiset toivoisivat.
Kun omaiset ovat Suomessa ja matkaseura paikan päällä
Tyypillinen tilanne: pariskunta on lomalla Kanariansaarilla, ja toinen heistä saa sydänkohtauksen. Leski on yksin vieraassa maassa, ja aikuiset lapset Tampereella ja Oulussa yrittävät auttaa puhelimitse. Kaikki soittavat samoille tahoille, ja tieto hajoaa.
Ammattilainen suosittelee nimeämään heti yhden yhteyshenkilön Suomessa. Hän pitää yhteyttä vakuutusyhtiöön ja hautaustoimistoon ja välittää tiedot muille. Paikan päällä oleva puoliso saa levätä ja keskittyä niihin asioihin, joihin hänen allekirjoitustaan tai läsnäoloaan tarvitaan.
Suomalainen hautaustoimisto voi ottaa vastuun kotimaan päästä jo ennen kuin vainaja on lähtenyt kohdemaasta: se vastaanottaa vainajan lentokentällä, järjestää kuljetuksen ja aloittaa siunaustilaisuuden suunnittelun. Aikataulusta ja kulurakenteesta kerrotaan lisää artikkelissa repatriointiprosessin aikataulusta ja kustannuksista.
Yleisimmät virheet ensimmäisinä päivinä
Sopimuksen allekirjoittaminen paikallisen hautaustoimiston kanssa ennen vakuutusyhtiön kuulemista. Sairaalan käytävillä liikkuu toisinaan yrittäjiä, jotka tarjoavat palveluitaan heti. Jos vakuutusyhtiöllä on oma kumppani, omaisten itse tilaamat palvelut voivat jäädä korvaamatta.
Alkuperäisten asiakirjojen jättäminen kohdemaahan. Suomessa tarvitaan paikallinen kuolintodistus, usein laillistettuna (apostille) ja käännettynä, jos se ei ole suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Puuttuvan asiakirjan hankkiminen jälkikäteen ulkomailta voi viedä viikkoja.
Siunaustilaisuuden päivämäärän lyöminen lukkoon liian aikaisin. Ruumiinavaus, lentoaikataulut ja viranomaisluvat viivästyttävät usein kuljetusta. Seurakunnan tai siviilitilaisuuden ajankohta kannattaa sopia vasta, kun vainajan saapumispäivä Suomeen on varmistunut.
UKK
Korvaako matkavakuutus aina vainajan kotiinkuljetuksen?
Useimmat suomalaiset matkavakuutukset korvaavat kuljetuksen, mutta ehdoissa on rajoituksia esimerkiksi matkan keston, ennestään tiedossa olleiden sairauksien ja alkoholin vaikutuksen osalta. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kata kotiinkuljetusta lainkaan.
Kuka ilmoittaa kuolemasta Suomen viranomaisille?
Suomen edustusto välittää tiedon Digi- ja väestötietovirastolle, kun se saa paikallisen kuolintodistuksen. Omaiset voivat toimittaa asiakirjat myös itse. Kirjaus väestötietojärjestelmään tarvitaan ennen kuin hautausta, perukirjaa tai pankkiasioita voi hoitaa Suomessa.
Voiko vainajan tuhkan tuoda Suomeen käsimatkatavarana?
Useimmiten voi, kun mukana on kuolintodistus ja tuhkaustodistus. Lentoyhtiöiden käytännöt vaihtelevat, joten ne kannattaa tarkistaa etukäteen, ja uurnan tulee kestää turvatarkastuksen läpivalaisu.
Muutama puhelu ensin, päätökset vasta sitten
Kuolema ulkomailla on omaisille raskaampi kokemus kuin kotimaassa tapahtunut kuolema, koska suru ja käytännön paineet osuvat samaan hetkeen. Ensimmäisten tuntien tärkeimmät tehtävät ovat soitto matkavakuutuksen hätäpalveluun, yhteydenotto lähetystöön ja alkuperäisten asiakirjojen tallessa pitäminen. Hautauksen muodosta ja paikasta ei tarvitse päättää ensimmäisenä iltana.
Jos tapahtunut tuntuu ylivoimaiselta, MIELI ry:n kriisipuhelin ja seurakuntien sururyhmät tarjoavat tukea myös silloin, kun käytännön asiat on jo hoidettu.