Tuhkauurnan säilytys kotona ennen sirottelua on monelle omaiselle luonteva välivaihe, kun sopivaa sirottelupäivää, paikkaa tai lupaa vielä odotetaan. Uurna voi olla kotona viikkoja tai kuukausia. Tämä artikkeli kertoo, mitä laki sallii, miten uurnaa säilytetään turvallisesti ja arvokkaasti ja mitkä asiat kannattaa hoitaa ennen sirottelupäivää.
Suomessa noin 60 % vainajista tuhkataan, ja pääkaupunkiseudulla osuus on yli 80 %. Siksi yhä useampi perhe miettii, voiko tuhkat ottaa kotiin ja kuinka kauan niitä voi siellä pitää. Lyhyt vastaus: voi, mutta määräaika on otettava tosissaan.
Mitä laki sanoo tuhkan säilyttämisestä
Hautaustoimilain mukaan vainajan tuhka on haudattava tai sijoitettava pysyvästi muulla arvokkaalla tavalla viimeistään vuoden kuluessa tuhkauksesta. Kotona säilyttäminen on siis väliaikainen ratkaisu, ei pysyvä sijoituspaikka. Uurnaa ei voi jättää kirjahyllyyn vuosiksi, vaikka se tuntuisi lohdulliselta.
Toinen tärkeä periaate on, että tuhkaa ei saa jakaa osiin. Kaikki tuhka sirotellaan tai haudataan yhteen paikkaan. Perheen sisäiset toiveet, kuten puolet mökkijärveen ja puolet kotipaikkakunnan hautausmaalle, eivät siis ole mahdollisia, ja tästä on hyvä sopia ajoissa.
Kun omainen vastaanottaa uurnan krematoriolta tai hautaustoimistolta, hän kuittaa luovutuksen ja ottaa samalla vastuun tuhkan asianmukaisesta sijoittamisesta. Sirottelua varten tarvitaan maa- tai vesialueen omistajan lupa. Lupakäytännöt ja ilmoitukset on käsitelty tarkemmin artikkelissa tuhkan sirottelusta luonnonläheisesti.
Uurnan vastaanotto ja kotiin kuljetus
Tuhkaus tehdään yleensä 1-3 viikon kuluessa siunaustilaisuudesta, ja kiireisinä aikoina se voi kestää pidempään. Kun tuhkaus on tehty, krematorio ilmoittaa asiasta hautaustoimistolle tai suoraan omaiselle. Krematorion palveluista ja aikatauluista kerrotaan lisää artikkelissa tuhkauksesta ja krematoriopalveluista.
Tuhka luovutetaan joko krematorion omassa tuhka-astiassa tai omaisten etukäteen valitsemassa uurnassa. Tuhka-astia on usein yksinkertainen muovi- tai metallirasia, jossa on vainajan tunnistetiedot. Tuhkan paino on tyypillisesti 2-3 kiloa, joten astia on pienestä koosta huolimatta yllättävän painava.
Kokenut hautaustoimiston työntekijä neuvoo kuljettamaan uurnan autossa lattialla tai takakontissa tukevasti paikallaan, ei etupenkillä sylissä. Äkkijarrutus voi kaataa uurnan, ja kiertokannellinen kansi voi aueta. Moni omainen haluaa pitää uurnaa sylissä, mikä on täysin ymmärrettävää. Silloin uurna kannattaa kääriä huopaan tai laittaa kassiin, jonka pohja on tukeva.
Näin tuhkauurnan säilytys kotona onnistuu turvallisesti
Hyvä säilytyspaikka on kuiva, tasalämpöinen ja rauhallinen. Uurnalle valitaan yleensä paikka, jossa sitä ei tarvitse siirrellä. Seuraavat seikat ratkaisevat eniten:
– Tukeva alusta: hylly tai lipasto, jonka reunalta uurna ei voi pudota. Ei ikkunalaudalle, jota avataan.
– Ei kosteutta: sauna, kylpyhuone, kostea kellari ja autotalli eivät sovi. Kosteus voi pehmentää biohajoavan uurnan rakenteen jo muutamassa viikossa.
– Ei suoraa auringonvaloa eikä lämpöä: takan tai patterin vieressä puu-uurna voi haljeta ja maalipinta vaalentua.
– Lasten ja lemmikkien ulottumattomissa: kissa voi pudottaa kevyen kartonkiuurnan hyllyltä.
– Sinetti ja tunnistelaatta paikallaan: krematorion tunnistemerkintä todistaa, kenen tuhka on kyseessä.
Biohajoavat uurnat vaativat erityistä huolellisuutta. Paperimassasta, kartongista, suolasta tai hiekasta valmistetut sirottelu- ja vesiuurnat on tehty hajoamaan nopeasti, eikä niitä ole tarkoitettu kuukausien säilytykseen. Jos sirottelu siirtyy keväälle, tuhka kannattaa pitää krematorion tiiviissä astiassa ja siirtää biohajoavaan uurnaan vasta sirottelupäivänä. Hautaustoimisto hoitaa siirron tarvittaessa. Uurnan materiaaleista ja hinnoista, joita on biohajoavien 50-200 eurosta metallisten ja kiviuurnien 150-600 euroon, kerrotaan lisää artikkelissa uurnan valinnasta tuhkauksen jälkeen.
Uurna kodin muistonurkkana
Moni perhe kokee, että uurnan läsnäolo kotona antaa aikaa jäähyväisille. Uurnan viereen laitetaan usein valokuva, kynttilä tai muutama vainajalle tärkeä esine. Elävä kynttilä ei saa palaa valvomatta, ja puu- tai kartonkiuurnan lähellä paristokäyttöinen kynttilä on turvallisempi valinta.
Kaikille uurna kotona ei kuitenkaan sovi. Joskus puoliso kokee sen lohduttavana, mutta aikuinen lapsi, joka käy kylässä, ahdistuu. Lapsille kannattaa kertoa avoimesti ja ikätason mukaan, mitä rasiassa on. Salaaminen synnyttää usein enemmän pelkoa kuin rehellinen selitys. Jos suru tuntuu pysähtyvän eikä kevene kuukausienkaan jälkeen, seurakuntien sururyhmät ja MIELI ry:n kriisipuhelin ovat avoinna myös uskonnottomille.
Tyypillinen tilanne: tuhkaus syksyllä, sirottelu keväällä
Yleinen kuvio on seuraava: vainaja on toivonut, että tuhka sirotellaan kesämökin rantaan Saimaalle tai Pohjois-Karjalan järvimaisemaan. Kuolema tapahtuu marraskuussa, siunaustilaisuus pidetään joulukuussa ja tuhka luovutetaan tammikuussa. Järvi on jäässä, mökkitie aukeaa vasta toukokuussa, ja sukulaiset pääsevät koolle vasta juhannuksena.
Tällöin uurna on kotona viidestä kuuteen kuukautta, mikä mahtuu hyvin vuoden määräaikaan. Ongelmia syntyy, jos juhannuksena jokin estää kokoontumisen ja sirottelua siirretään seuraavaan kesään. Silloin määräaika ylittyy. Ammattilainen suosittelee siksi sopimaan heti alussa, ilman että päivämäärään sidotaan liikaa muuta, varapäivän ja kirjaamaan tuhkauspäivän kalenteriin.
Yleisimmät virheet säilytyksessä
Uurnan avaaminen. Joskus omainen haluaa nähdä tuhkan tai siirtää osan siitä koruun tai pienempään astiaan. Sinetin rikkominen ja tuhkan jakaminen eivät ole sallittuja. Lisäksi tuhka on karkeaa ja pölyää, joten kotona tehty siirto epäonnistuu helposti.
Määräajan unohtuminen. Kun arki palaa, uurna saattaa jäädä hyllylle. Vuosi kuluu nopeasti etenkin silloin, kun samaan aikaan selvitetään kuolinpesää ja perukirja on laadittava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
Sirottelupaikan lupa jää viime tinkaan. Jos mökki on jo myyty perinnönjaossa tai rantaa omistaa yhteisö, luvan saaminen voi kestää viikkoja. Lupa kannattaa pyytää kirjallisena heti, kun paikka on päätetty.
UKK
Saako tuhkauurnaa säilyttää kotona pysyvästi?
Ei saa. Tuhka on haudattava tai sijoitettava pysyvästi vuoden kuluessa tuhkauksesta. Kotona säilyttäminen on sallittua vain sitä ennen.
Voiko uurnan viedä mukana toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille?
Kotimaassa uurnaa voi kuljettaa omalla autolla, kunhan se on tukevasti paikallaan. Ulkomaille vietäessä tarvitaan yleensä tuhkaustodistus ja kohdemaan sekä lentoyhtiön vaatimukset täyttävä uurna, joten asiasta kannattaa kysyä hautaustoimistosta ennen matkaa.
Mitä tehdään, jos sirottelu ei onnistukaan?
Uurnan voi haudata hautausmaalle sukuhautaan, uurnalehtoon tai muistolehtoon. Seurakunnan hautaustoimistolle kannattaa ilmoittaa asiasta hyvissä ajoin ennen kuin vuosi on kulunut.
Muista nämä ennen sirottelupäivää
Tuhkauurna voi olla kotona turvallisesti ja arvokkaasti, kun se on kuivassa ja tukevassa paikassa, sinetti on ehjä ja tuhkauspäivästä alkava vuoden määräaika on kirjattu ylös. Biohajoava uurna valitaan sirottelupäivää varten, ei pitkäaikaiseen säilytykseen. Kun maanomistajan lupa, sirottelupaikka ja varapäivä on sovittu ajoissa, perheelle jää sirottelupäivänä aikaa itse hyvästeille eikä käytännön asioiden selvittelylle.