Luonnonläheinen hautaaminen kiinnostaa yhä useampaa suomalaista, joka haluaa oman tai läheisensä viimeisen leposijan sopivan yhteen luontoarvojen kanssa. Kyse ei ole vain trendistä, vaan konkreettisista valinnoista arkun materiaalista hautapaikan sijaintiin – ja näistä valinnoista on hyvä tietää etukäteen, jotta omaisten ei tarvitse tehdä päätöksiä kiireessä surun keskellä.
Mitä luonnonläheinen hautaaminen tarkoittaa käytännössä
Luonnonläheisellä hautaamisella tarkoitetaan hautausjärjestelyä, jossa pyritään minimoimaan ympäristökuormitus koko prosessin ajan. Tämä voi näkyä arkun materiaalivalinnassa, hautapaikan luonnontilaisuudessa tai siinä, että hautausmaalle ei pystytetä perinteistä hautakiveä lainkaan.
Suomessa vaihtoehto ei tarkoita hautausjärjestelyistä tinkimistä tai epävirallista toimintaa. Kaikki vainajan kuljetukseen, arkkuun pukemiseen ja hautaamiseen liittyvät toimet edellyttävät edelleen viranomaisten hyväksymän hautaustoimiston osallistumista – Suomessa tätä työtä saavat tehdä käytännössä vain Suomen Hautaustoiminnan Liiton (SHL) jäsenyritykset tai muut viranomaisluvan omaavat toimijat. Ekologisuus ei siis ole tapa kiertää säädöksiä, vaan tapa valita säädösten sisällä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja.
Ekoarkut ja biohajoavat materiaalit
Yleisin tapa toteuttaa luonnonläheinen hautaaminen on valita arkku, joka on valmistettu kokonaan biohajoavista materiaaleista. Perinteinen kotimainen mäntyarkku on jo itsessään melko ympäristöystävällinen valinta, mutta markkinoilla on nykyään myös varsinaisia ekoarkkuja, joissa vältetään muovisia tiivisteitä, metallisia koristeita ja kemiallisia lakkoja.
Tyypillisiä ekoarkun ominaisuuksia:
Hautapaikan luonnontilaisuus ja hautausmaan valinta
Arkun lisäksi hautapaikalla itsellään on merkitystä. Useimmat seurakuntien ylläpitämät hautausmaat tarjoavat nykyään myös niin sanottuja luonnonmukaisia hautausalueita, joilla ei vaadita perinteistä muotoiltua hautakumpua tai suurta hautakiveä. Näillä alueilla kasvillisuus saa olla luonnonmukaisempaa ja istutukset niukempia.
Käytännön esimerkki havainnollistaa tilannetta hyvin: perhe, joka haluaa vainajalle mahdollisimman vaatimattoman ja luontoon sulautuvan leposijan, voi sopia seurakunnan kanssa pienestä maanmyötäisestä muistolaatasta suuren pystykiven sijaan. Tämä ei ole poikkeuksellista – seurakunnat ovat tottuneet tällaisiin toiveisiin ja osaavat neuvoa, mitä kunkin hautausmaan säännöt sallivat.
Koska yli 60 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, suurin osa hautausmaista on seurakuntien ylläpitämiä, ja niiden säännöt hautakiven koosta, materiaalista ja istutuksista vaihtelevat paikkakunnittain. Tämä kannattaa selvittää hautaustoimiston tai seurakunnan kanssa jo ennen hautauspäivän lyömistä lukkoon.
Tuhkaus osana ekologista valintaa
Tuhkaus on Suomessa jo enemmistön valitsema hautaustapa – noin 60 prosenttia vainajista tuhkataan, ja pääkaupunkiseudulla osuus nousee yli 80 prosenttiin. Monet mieltävät tuhkauksen ekologisesti kevyemmäksi vaihtoehdoksi kuin perinteisen arkkuhautauksen, koska se vaatii vähemmän maa-alaa ja mahdollistaa pienemmät, biohajoavista materiaaleista valmistetut uurnat.
Tuhkaus ja krematoriopalvelut etenevät Suomessa selkeän kaavan mukaan: siunaustilaisuus pidetään yleensä ennen tuhkausta, minkä jälkeen uurna joko haudataan sukuhautaan, sijoitetaan uurnalehtoon tai tuhka sirotellaan erikseen haettavalla luvalla esimerkiksi metsään tai vesistöön. Sirottelu on monelle luonnonläheisyyttä arvostavalle perheelle luonteva ratkaisu, mutta se edellyttää aina maanomistajan suostumusta ja tietyissä tapauksissa kunnan ympäristöviranomaisen lupaa.
Kotimaiset valmistajat ja materiaalien alkuperä
Ekologisuutta arvostavat omaiset kysyvät usein myös materiaalien alkuperästä. Kotimaiset arkkutehtaat, kuten Saimaan Arkkutehdas ja Vehkalahden Arkkutehdas, valmistavat arkkuja suomalaisesta puusta lyhyillä kuljetusmatkoilla, mikä pienentää hiilijalanjälkeä verrattuna tuontiarkkuihin. Kotimaisten arkkujen valmistajat tarjoavat myös yksinkertaisempia, vähemmän käsiteltyjä malleja niille, jotka haluavat välttää ylimääräistä koristelua.
Vastaavasti hautakiven sijaan tai rinnalle voi valita luonnonkiven, joka on louhittu mahdollisimman lähellä – esimerkiksi Kalvolan graniitti on suosittu kotimainen vaihtoehto, joka kestää Suomen ilmastoa hyvin ja tukee samalla kotimaista kivenlouhintaa tuontikiven sijaan.
Mitä kannattaa sopia etukäteen
Yleisin virhe luonnonläheistä hautausta suunniteltaessa on se, että toiveista ei puhuta ajoissa hautaustoimiston tai seurakunnan kanssa. Ekoarkun saatavuus, sirottelulupa tai luonnonmukaisen hautapaikan varaus voivat viedä tavallista kauemmin, joten näistä kannattaa kysyä heti ensimmäisessä yhteydenotossa.
Toinen usein unohdettu asia on se, että ekologiset hautausvaihtoehdot eivät automaattisesti tarkoita halvempaa ratkaisua. Käsityönä valmistetut ekoarkut ja erikoisluvat voivat nostaa kokonaiskustannuksia, vaikka perusajatuksena on yksinkertaisuus. Hintahaarukka vaihtelee tyypillisesti 2 000–3 500 euron perustasosta aina 6 000 euroon asti riippuen valituista palveluista ja materiaaleista.
On myös hyvä muistaa, että kukkien ja hautakoristeiden tilaaminen kuuluu kukkakauppojen toimialaan – hautaustoimisto keskittyy itse järjestelyjen koordinointiin, vainajan kuljetukseen ja käytännön asioiden hoitamiseen.
Usein kysyttyä luonnonläheisestä hautaamisesta
Voiko Suomessa haudata vainajan ilman arkkua suoraan maahan?
Ei. Suomen lainsäädäntö edellyttää arkkua tai uurnaa hautaamisessa, mutta arkku voi olla kokonaan biohajoavaa materiaalia, jolloin se maatuu ajan myötä luontoon.
Tarvitaanko tuhkan sirottelemiseen erillinen lupa?
Kyllä, tuhkan sirottelu vaatii aina maanomistajan luvan, ja tietyissä tapauksissa myös kunnan ympäristöviranomaisen hyväksynnän, erityisesti vesistöjen läheisyydessä.
Voiko luonnonläheisen hautauksen yhdistää perinteiseen kirkolliseen siunaustilaisuuteen?
Kyllä. Monet perheet yhdistävät luterilaisen tai muun uskonnollisen siunaustilaisuuden ekologisiin valintoihin arkun, hautapaikan tai uurnan osalta – nämä eivät sulje toisiaan pois.
Yhteenveto
Luonnonläheinen hautaaminen antaa omaisille mahdollisuuden tehdä vainajan viimeisestä matkasta arvojen mukainen ilman, että se tarkoittaisi tinkimistä arvokkuudesta tai järjestelyjen luotettavuudesta. Kun asiasta keskustelee avoimesti hautaustoimiston ja tarvittaessa seurakunnan kanssa hyvissä ajoin, ekoarkku, luonnonmukainen hautapaikka tai tuhkan sirottely voidaan toteuttaa suunnitellusti ja kunnioittavasti. Jos suru tuntuu ylivoimaiselta järjestelyjen keskellä, kannattaa muistaa, että tukea on saatavilla myös MIELI ry:n kriisipuhelimesta ja seurakuntien sururyhmistä.
