Kun läheinen kuolee ja hänen tilillään on vain muutama sata euroa, omaiset joutuvat surun keskellä selvittämään, kuka hautajaiset maksaa. Hautauskulujen tuki on tarkoitettu juuri tähän tilanteeseen. Suomessa kuolinpesä voi hakea Kelalta perustoimeentulotukea hautauskustannuksiin, ja apua voi saada myös vakuutuksista, ammattiliitoista ja hyvinvointialueelta. Tässä artikkelissa kerrotaan, mistä tukea haetaan, mitä kuluja se kattaa ja miten hautaus kannattaa suunnitella niin, ettei kukaan omaisista joudu maksamaan sitä omista rahoistaan.
Kuka maksaa hautajaiset, kun rahaa ei ole
Hautauskulut maksetaan ensisijaisesti vainajan omista varoista. Ne ovat kuolinpesän menoja, ja ne maksetaan pesästä ennen muita velkoja. Perillinen ei peri vainajan velkoja. Hän ei myöskään lähtökohtaisesti vastaa henkilökohtaisesti hautajaisista, joita pesän varat eivät riitä kattamaan.
Tilanne mutkistuu, jos joku allekirjoittaa hautaustoimiston tilausvahvistuksen omalla nimellään. Silloin sopimuksen osapuoli on tämä henkilö eikä kuolinpesä. Kokenut hautausneuvoja merkitsee tilaajaksi ”NN:n kuolinpesä” ja osoittaa laskun pesälle. Kysy tästä jo ensimmäisessä tapaamisessa.
Jos vainajalla ei ole omaisia tai kukaan ei ota järjestelyjä hoitaakseen, hautaustoimilain mukaan hautaamisesta huolehtii vainajan kotikunta. Kunta järjestää silloin vaatimattoman hautauksen.
Kelan hautauskulujen tuki kuolinpesälle
Kelan perustoimeentulotuki on tärkein tukimuoto silloin, kun kuolinpesän varat eivät riitä. Hakijana on kuolinpesä, ja hakemuksen tekee yleensä joku pesän osakkaista. Kela vertaa pesän varoja kohtuullisiksi katsottaviin hautauskuluihin ja maksaa erotuksen.
Varoiksi lasketaan muun muassa pankkitilien saldot kuolinpäivänä, käteinen raha, myytävissä oleva omaisuus kuten auto tai osakkeet sekä kuolinkuukaudelta maksettu eläke. Esimerkki: pesässä on 900 euroa ja kohtuulliset kulut ovat 2 800 euroa. Silloin tukea voidaan myöntää noin 1 900 euroa.
Kohtuullisiin kuluihin hyväksytään yleensä nämä:
- perusmallin arkku tai uurna sekä vainajan arkkuun laitto
- vainajan kuljetus ja tarvittaessa tuhkaus krematoriossa
- hautapaikka ja haudan avaaminen
- hautaustoimiston palkkio
- yksinkertainen hautamuistomerkki
Kela arvioi kohtuullisuuden paikkakunnan tavallisen hintatason mukaan, joten hyväksytty summa voi olla Helsingissä eri kuin Kajaanissa. Muistotilaisuuden kuluja ja hautakiven hintaa arvioidaan tapauskohtaisesti. Kallista graniittikiveä Kela ei yleensä korvaa. Hautausyhtiöiden tyypillisiä hintoja ja niiden rakennetta käsitellään tarkemmin artikkelissa hautaustoimiston hinnoittelusta.
Näin haet tukea vaihe vaiheelta
Aloita ottamalla yhteyttä hautaustoimistoon ja kerro heti, että pesä on todennäköisesti varaton. Hyvä toimisto laatii eritellyn kustannusarvion, jossa jokainen osa on omana rivinään. Perustason hautaus maksaa hautaustoimistossa yleensä 2 000-3 500 €. Tuhkaus ja uurnan laskeminen muistolehtoon on usein edullisin vaihtoehto, koska hautakiveä ei tarvita.
Pyydä seuraavaksi pankista saldotodistus vainajan tileistä kuolinpäivältä. Pankki voi yleensä maksaa hautauslaskun suoraan vainajan tililtä, kun sille esittää laskun ja kuolintodistuksen tai virkatodistuksen.
Kela edellyttää yleensä perukirjaa tai muuta selvitystä pesän varoista. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos omaisuutta on hyvin vähän ja hautauskulut ovat suuremmat kuin varat, perukirjan sijaan voidaan joissakin tapauksissa tehdä kuolinpesäilmoitus Digi- ja väestötietovirastolle. Tarkemmat ohjeet löytyvät artikkelista perukirjan laatimisesta kuolinpesässä. Pesän oikeudellisissa kysymyksissä kannattaa kääntyä oikeusaputoimiston, asianajajan tai pankin lakimiehen puoleen.
Hakemuksen voi tehdä OmaKelassa tai paperilomakkeella. Liitä mukaan kustannusarvio tai laskut, tiliotteet ja perukirja. Kela voi tehdä päätöksen jo kustannusarvion perusteella, ja tämä on käytännössä turvallisin järjestys. Kun päätös on tiedossa ennen hautajaisia, kenellekään ei jää maksettavaksi yllättävää erotusta.
Muut tukimuodot ja korvaukset
Kelan tuki ei ole ainoa vaihtoehto. Tarkista ainakin seuraavat ennen kuin haet toimeentulotukea, koska Kela ottaa muut korvaukset huomioon tulona.
Jos kuolema johtui työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikenneonnettomuudesta, vakuutusyhtiö maksaa lakisääteistä hautausapua. Sotilasvammalain perusteella korvausta saaneen vainajan omaiset voivat hakea hautausapua Valtiokonttorista. Osa ammattiliitoista ja eläkeläisjärjestöistä maksaa jäsenen omaisille pienen hautausavustuksen, joka on usein muutamia satoja euroja. Myös vainajan oma hautausvakuutus voi löytyä vanhojen pankkipapereiden joukosta, vaikka omaiset eivät tietäisi siitä.
Hyvinvointialue voi myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea, jos Kelan päätöksen jälkeen jää kuluja, joista ei selviä. Seurakunnan diakoniatyö auttaa toisinaan pienillä summilla tai käytännön järjestelyissä. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille siunaustilaisuus on maksuton, ja hautapaikka oman seurakunnan hautausmaalla on yleensä edullinen.
Yleisimmät virheet hautauskulujen tuen hakemisessa
Sopimus omilla nimillä. Kun tytär allekirjoittaa tilauksen omalla nimellään, laskun maksuvastuu on hänellä, vaikka Kela myöhemmin korvaisi osan kuluista. Merkitse tilaajaksi aina kuolinpesä.
Kalliit valinnat ennen päätöstä. Kela korvaa vain kohtuulliset kulut. Jos perheessä valitaan koristeltu massiivipuuarkku ja juhlava muistotilaisuus, kokonaishinta voi nousta 6 000-10 000 euroon. Kohtuullisen tason ylittävä osa jää tällöin maksajan vastuulle.
Vainajan tilin tyhjentäminen muihin laskuihin. Omaiset maksavat joskus hyvää tarkoittaen vuokran, sähkölaskun tai luottokortin vainajan tililtä ennen hautauslaskua. Kela laskee kuitenkin varat kuolinpäivän tilanteen mukaan, joten rahat lasketaan pesän varoiksi, vaikka niitä ei enää ole. Hautauskulut kannattaa maksaa ensin.
Esimerkki tavallisesta tilanteesta: yksin asunut takuueläkkeellä ollut vainaja, tilillä noin 600 euroa. Hänet tuhkataan, siunaustilaisuus pidetään kappelissa ja muistotilaisuuden tarjoiluna ovat kahvi, voileipäkakku ja pulla. Kun kustannusarvio toimitetaan Kelaan ennen hautajaisia, omaisille ei yleensä jää omaa maksuosuutta.
Raha-asioiden hoitaminen surun keskellä on raskasta. Jos voimat loppuvat, seurakuntien sururyhmät ja MIELI ry:n kriisipuhelin ovat tukena myös silloin, kun käytännön asiat ovat jo hoidossa.
UKK
Joutuuko omainen maksamaan hautajaiset omista rahoistaan, jos pesä on varaton?
Ei lähtökohtaisesti. Hautauskulut ovat kuolinpesän menoja, ja Kelan perustoimeentulotuki kattaa kohtuulliset kulut, joihin pesän varat eivät riitä. Maksuvastuu voi syntyä, jos omainen tekee hautaustoimiston kanssa sopimuksen omalla nimellään.
Voiko Kelan tukea hakea vasta hautajaisten jälkeen?
Voi. Silloin hakemukseen liitetään toteutuneet laskut. Ennen hautajaisia haettu päätös on kuitenkin turvallisempi, koska silloin tiedetään etukäteen, mitkä kulut hyväksytään. Jälkikäteen hakiessa kohtuullisen tason ylittävät valinnat jäävät korvaamatta.
Pitääkö perukirja tehdä, vaikka vainajalta ei jäänyt omaisuutta?
Perunkirjoitus on pääsääntöisesti pakollinen kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Hyvin vähävaraisen pesän kohdalla perukirjan voi joissakin tapauksissa korvata kuolinpesäilmoituksella Digi- ja väestötietovirastolle. Kela tarvitsee jommankumman selvityksen pesän varoista.
Yhteenveto: ensin selvitys, sitten allekirjoitus
Hautauskulujen tuki toimii parhaiten, kun järjestys on oikea. Selvitä ensin pesän varat. Pyydä sitten hautaustoimistolta eritelty kustannusarvio ja merkitse tilaajaksi kuolinpesä. Hae Kelan päätös ennen hautajaisia ja maksa hautauslasku ennen vainajan muita laskuja. Näin vaatimattomistakin varoista voidaan järjestää arvokas hautaus, eikä kenellekään omaisista jää jälkeenpäin velkaa.