Perukirjan laatiminen kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta on lakisääteinen velvollisuus, ja moni omainen olettaa virheellisesti, että hautaustoimisto hoitaa myös tämän juridisen puolen valmiiksi. Todellisuudessa hautaustoimiston oikeudellinen apu perukirjassa rajautuu käytännön avustamiseen ja yhteystietojen välittämiseen – varsinaisen juridisen työn tekee aina asianajaja, oikeusaputoimisto tai pankin lakimies.
Raskaassa elämäntilanteessa raja näiden roolien välillä hämärtyy helposti. Kuolinpesän hoitaja saattaa kysyä hautaustoimiston työntekijältä, riittääkö testamentti vai tarvitaanko perunkirjoitukseen erikseen uskottu mies, ja hyvä hautaustoimisto osaa vastata rehellisesti: tähän emme voi ottaa kantaa, mutta tunnemme jonkun joka voi.
Mitä hautaustoimisto voi tehdä perukirja-asioissa – ja mitä ei
Hautaustoimiston ydinosaamista on vainajan kuljetus, arkun tai uurnan valinta, siunaustilaisuuden järjestäminen ja muistotilaisuuden koordinointi. Osa toimistoista, erityisesti SHL:n eli Suomen Hautaustoiminnan Liiton jäsenyritykset, tarjoaa lisäksi ohjausta kuolinpesän käytännön asioissa – mutta tämä on neuvontaa, ei oikeudellista edustusta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että hautaustoimisto voi:
Auttaa käytännössä kertomalla, mitä asiakirjoja perunkirjoitukseen yleensä tarvitaan (sukuselvitys, testamentti, avioehto, velkakirjat), ja ohjata omaisen oikean tahon puheille. Toimisto ei kuitenkaan voi laatia perukirjaa, tulkita testamentin sanamuotoja tai ottaa kantaa perinnönjaon oikeudenmukaisuuteen. Näissä asioissa vastuu ja pätevyys kuuluvat asianajajalle, oikeusaputoimistolle tai pankin lakimiehelle – ja tämä kannattaa sanoa omaiselle suoraan heti alkuvaiheessa, ettei väärinkäsityksiä pääse syntymään.
Lisätietoa itse perunkirjoitusprosessista löytyy artikkelista perukirjan laatiminen kuolinpesässä, jossa käydään läpi vaihe vaiheelta mitä perukirja sisältää ja ketkä osallistuvat perunkirjoitustilaisuuteen.
Perukirjan laatiminen ja kolmen kuukauden määräaika
Perintökaaren mukaan perukirja on laadittava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, ellei Verohallinnolta ole haettu pidennystä. Määräaika koskee tilannetta riippumatta siitä, onko kuolinpesässä yksi perillinen vai kymmenen, ja riippumatta siitä, tehtiinkö hautaus arkkuhautauksena vai tuhkauksena.
Tämä aikataulu törmää usein hautausjärjestelyjen kanssa: siunaustilaisuus, muistotilaisuus ja hautakiven tilaaminen vievät ensimmäiset viikot, ja perunkirjoitus jää helposti taka-alalle. Kokenut hautaustoimiston työntekijä muistuttaa asiasta jo ensimmäisessä tapaamisessa, koska myöhässä jätetystä perukirjasta voi seurata veroseuraamuksia ja Verohallinnon huomautus. Kuolinpesän muusta selvitystyöstä, kuten pesän varojen ja velkojen kartoituksesta, kerrotaan tarkemmin artikkelissa kuolinpesän selvitys.
Poikkeuksena mainittakoon tilanne, jossa vainajalla ei ollut lainkaan omaisuutta tai velkoja – tällöinkin perukirja on silti laadittava, sillä se toimii pohjana perintöveroilmoitukselle eikä sen tarvetta voi ohittaa pesän pienuuden vuoksi.
Milloin tarvitset asianajajaa tai pankin lakimiestä
Yksinkertaisessa tilanteessa – yksi perillinen, ei testamenttia, ei velkoja – moni hoitaa perunkirjoituksen itse tai pankin avustuksella. Tilanne muuttuu heti, kun mukaan tulee useampi perillinen, uusperhe, ulkomailla asuvia perillisiä, yritysomaisuutta tai epäselvä testamentti.
Näissä tapauksissa asianajajan tai oikeusaputoimiston puoleen kääntyminen ei ole ylivarovaisuutta vaan tarpeellista. Pankin lakimies voi usein laatia perukirjan, jos pesän varat ovat pääosin kyseisessä pankissa, mutta jos perillisten välillä on erimielisyyksiä perinnönjaosta, riippumaton asianajaja on parempi valinta – pankin lakimies edustaa ensisijaisesti pankkia, ei yksittäistä perillistä.
Hautaustoimisto ei koskaan saa suositella tiettyä asianajotoimistoa provisiota vastaan tai antaa arviota siitä, kuinka perintö tulisi jakaa. Tehtävä rajoittuu yhteystietojen välittämiseen, esimerkiksi paikallisen oikeusaputoimiston tai Suomen Asianajajaliiton yhteystietojen antamiseen.
Yleisimmät virheet perukirjan laadinnassa
Kolme virhettä toistuu käytännössä useammin kuin muut. Ensimmäinen on määräajan unohtaminen – suru ja hautausjärjestelyt vievät huomion, ja kolme kuukautta kuluu nopeammin kuin uskoisi. Toinen on sukuselvityksen puutteellisuus: virkatodistukset pitää usein hakea useasta eri seurakunnasta tai maistraatista, jos vainaja on muuttanut paikkakunnalta toiselle elämänsä aikana, eikä yhden todistuksen hakeminen riitä.
Kolmas virhe on uskotun miehen ja pesänselvittäjän roolien sekoittaminen. Uskottu mies on kutsuttu perunkirjoitustilaisuuteen todistamaan tietojen oikeellisuutta, kun taas pesänselvittäjä nimitetään usein vasta silloin, kun perilliset eivät pääse yhteisymmärrykseen pesän hoidosta. Näiden sekoittaminen johtaa turhiin viivästyksiin ja joskus koko perunkirjoituksen uusimiseen.
Näin hautaustoimisto ja lakimies toimivat yhdessä käytännössä
Tyypillisessä tilanteessa hautaustoimiston edustaja käy omaisen kanssa läpi hautausjärjestelyjen kokonaisuuden – arkun tai uurnan valinnan, siunaustilaisuuden ajankohdan, muistotilaisuuden tarjoilut – ja mainitsee samassa keskustelussa, että perunkirjoitus on hoidettava kolmessa kuukaudessa. Jos omainen ei tiedä, kenen puoleen kääntyä, toimisto voi antaa listan alueen asianajotoimistoista tai muistuttaa oikeusaputoimiston olemassaolosta pienituloisille.
Tästä eteenpäin lakimies ottaa vastuun: hän kokoaa sukuselvityksen, laskee pesän varat ja velat, ja laatii itse perukirjan yhdessä uskotun miehen kanssa. Hautaustoimisto ei osallistu enää tähän vaiheeseen, ellei omainen erikseen pyydä apua esimerkiksi hautajaislaskujen kokoamisessa pesän velkaluetteloa varten – nämä laskut kun ovat osa pesän velkoja ja vaikuttavat perintöveron laskentaan. Perintöveroilmoituksen tekemisestä ja siihen liittyvistä määräajoista kerrotaan lisää artikkelissa kuolinpesän veroilmoitus.
UKK
Voiko hautaustoimisto laatia perukirjan omaisen puolesta?
Ei. Hautaustoimisto voi neuvoa käytännön asioissa ja ohjata oikean asiantuntijan puheille, mutta itse perukirjan laatiminen kuuluu asianajajalle, oikeusaputoimistolle tai pankin lakimiehelle.
Mitä tapahtuu, jos perukirjaa ei ehditä laatia kolmessa kuukaudessa?
Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa perustellusta syystä ennen määräajan umpeutumista. Ilman haettua pidennystä myöhästyminen voi johtaa huomautukseen ja hankaloittaa perintöveron käsittelyä.
Kuuluvatko hautajaiskulut kuolinpesän velkoihin?
Kyllä, kohtuulliset hautajaiskulut vähennetään pesän varoista ennen perintöveron laskemista, joten hautaustoimiston laskut kannattaa säilyttää ja toimittaa perukirjan laatijalle.
Yhteenveto
Hautaustoimiston rooli perukirja-asioissa on tukea ja ohjata, ei korvata lakimiestä. Paras lopputulos syntyy, kun omainen ymmärtää tämän rajan heti alusta: hautaustoimisto hoitaa vainajan ja hautausjärjestelyt arvokkaasti, kun taas asianajaja tai pankin lakimies vastaa perukirjan juridisesta sisällöstä ja kolmen kuukauden määräajan täyttymisestä. Jos suru tuntuu ylivoimaiselta järjestelyjen keskellä, kannattaa muistaa, että apua saa myös MIELI ry:n kriisipuhelimesta tai seurakunnan sururyhmistä – juridisten asioiden hoitaminen ei tarvitse tapahtua yksin eikä kiireessä.